Vesienhoidon tavoitteista yhä velvoittavampia

Alueelliset vesienhoitosuunnitelmat ja niihin liittyvät toimenpideohjelmat ovat todennäköisesti vuodesta 2021 alkaen aiempaa kunnianhimoisempia. Laki tulee jatkossa velvoittamaan ympäristöluvanvaraisia aiempaa enemmän. Heinäkuussa päättyi kansallinen Vaikuta vesiin -kuuleminen viimeisen vesienhoitokauden 2021–2027 suunnitelma-asiakirjoista. Samaan aikaan EU:ssa pohditaan jo, mitä seuraa tavoitevuoden 2027 jälkeen. Toisin sanoen: mitä tehdä vesistöille, joiden tilaluokitus ei vastaa tavoitteita.

Wienin kongressi – aiheena vesi

EU:n vesipuitedirektiiviä (VPD) on toteutettu lähes 18 vuotta, mutta vielä kolmannes eli 9 vuotta on jäljellä. Tavoitteena on vesien hyvä tila. Loppusuoran häämöttäessä halutaan tiivistää tahtia, jotta tavoite voitaisiin saavuttaa mahdollisimman monen vesistön osalta.

Syyskuun lopulla EU-komissio järjesti osana Itävallan puheenjohtajuuskautta Wienissä mittavan EU:n vesikongressin. Tilaisuudessa annettiin lähtölaukaus yleiselle kuulemiselle vesipuitedirektiivistä ja siihen läheisesti kytketyistä tulvasuojelu- ja jätevesidirektiiveistä. Kaikkien vähänkään vesistöjen varrella toimivien kannattaa vastata kyselyyn!

Kongressissa riitti poliittista tahtoa tavoitteen saavuttamiseen. Vesienhoidossa on saatu paljon hyvää aikaan eri maissa, mutta paljon on tehtävää. Hallinnollisesti on luotu yhtenäisiä järjestelmiä ja tuotettu paljon käyttökelpoista tietoa, mutta monia rakenteellisia haasteita on edelleen. Vesiasioista vastaava komissaari Karmenu Vella vaatikin Wienissä, että vesilainsäädäntöä on EU:ssa tiukennettava, jotta keinoja ja myös varoja vesienhoitoon saataisiin. Hänen mielestään kemikaalien ja ravinteiden päästöt vesiin ja erikseen mainittuna mm. energiantuotanto ja metsien hoitotoimet vaativat komissiolta jatkotoimia.

Vesienhoidon seuranta ja toimenpiteiden vaikuttavuuden mittaaminen ontuvat vielä monessa jäsenmaassa esimerkiksi maatalouden osalta. Tämä heijastuu osaltaan myös tulevaan EU:n maatalouden tukipolitiikkaan. Niin Wienin vesikongressissa kuin Suomenkin tilaisuudessa 2.10.2018 peräänkuulutettiin jälleen kaikkien tahojen yhä tiiviimpää yhteistyötä, eri politiikkatoimien parempaa koordinaatiota ja rahoitusta paitsi maatalouden, myös energiapolitiikan osalta.

Suomen vesipolitiikassa vuoropuhelun toivotaan jatkuvan

Lokakuun alussa ympäristöministeriö järjesti kansallisen ajankohtaistilaisuuden lähes sadalle sidosryhmien edustajalle. Tilaisuutta leimasi käytännön toimijoiden vuoropuhelu, joskin vesivoima ja vesimuodostumien morfologinen muuttaminen korostuivat mm. Ruotsin esimerkkien ja Euroopan tuomioistuimen päätösten mukaisesti. Ekologinen ja fysikaalis-kemiallisen tilan tarkastelu jäi vähemmälle.

Kansliapäällikkö Hannele Pokka viittasi vesipuitedirektiivin laillisen sitovuuden kasvuun. Vuoden lopussa komissiolta tulee Suomen maaraportti ja koko vesipolitiikan toimivuustarkastelun väliraportti. Tämän jälkeen sidosryhmävuoropuhelu alkaa välittömästi. Varsinaista EU:n lainsäädäntöehdotusta saadaan odotella näillä näkymin vielä pari vuotta.

Antti Mäntykoski Uudenmaan ELY:stä alusti tilaisuudessa vesienhoidon pullonkauloista. Hän piti haasteena vesilain mukaisten lupien pysyvyyttä ja hidasta reagointia vesienhoidon tavoitteisiin. Pienvedet jäävät usein toimenpiteiden ulkopuolelle, millä on merkitystä esim. metsätalouden kannalta. Hänen mielestään metsätalouden KEMERA-tuen perusteita olisi syytä arvioida vesienhoidon kannalta. Vesiä pilaavia elinkeinotukia tulisi tarkastella vesienhoidon tavoitteiden kannalta uudelleen.

Vesien tilan arvioinnissa kehityksen suunta kuvaisi usein paremmin muutosta kuin direktiivin mukainen loikka luokasta toiseen – luokitus on liian karkea kuvaamaan hidasta kehitystä. Luonto elpyy hitaasti ja ”epätasaisesti”. Samaa mieltä oli YM:n Saara Bäck. Tietopohjan puutteista oltiin samaa mieltä ja  tiedonhallinnassa riittää haasteita jopa valtionhallinnon sisällä. Kuitenkin vesien tilaa kuvaavien laatutekijöiden luokittelun painoarvo on samalla kasvanut. Mallintamisen kehittyminen vaatisi hyvää dataa, ja parhaimmillaankin niiden tulokset toimivat vain taustana asiantuntija-arvioille.

Lisätietoa: Hannu Salo, puh. 040 502 2542, hannu.salo(a)bioenergia.fi