Apulaispalopäällikkö Kari Kuosmanen: Kesän 2018 Metsä- ja turvepalojen opetuksia

Sääennätyksistä huolimatta kesä 2018 ei ollut poikkeuksellinen maastopalokesä. Edellisestä maastopalokesästä, vuodelta 2006, oli kuitenkin kulunut pitkä aika. Sitä ennen paljon maastopaloja oli mm. vuosina 2002, 2003 ja 1997.

Sää oli meillä samanlaista kuin Ruotsissa, jossa metsää paloi kuluneena kesänä tuhansia hehtaareita. Kotimaassa maastopaloja oli yli 4 000, joissa palanutta pinta-alaa oli vajaa 1 600 ha. Metsäpaloja kirjattiin 2 290, joissa paloala oli 1 200 ha eli keskimäärin vain 0,53 ha. Muutama iso metsäpalo kuitenkin sattui, suurin oli 40 ha Pyhärannassa. Lisäksi Lapissa oli kahdeksan 14–25 ha:n paloja, joista seitsemän sattui samalla viikolla työllistäen pelastuslaitoksia.

Turvetuotantoaluepaloja kirjattiin 290 kpl, joissa paloalaksi on kirjattu yhteensä n. 300 ha. Paloalasta metsää 140 ha. Viisi isompaa turvetuotantoalueelta lähtenyttä paloa nousivat ylitse muiden: Kaustinen 40 (turvealaa 15) ha, Tammela 50 (turvealaa 40) ha, Lappajärvi 61 (turvealaa 47) ha, Kauhava 65 (turvealaa 5) ha ja Simo 26 (turvealaa 1) ha.

Omatoimisessa varautumisessa turvepaloissa onnistuttiin. ”Paimenkirjeet” lähetettiin keväällä kuivien ja tuulisten olojen huomioon ottamisesta ja taas syksyllä ylikuivan turpeen vaaroista toimituksissa. Tuulirajoja noudatettiin ja toimintaa rajoitettiin.

Pelastuslaitosten rajat ylittävä yhteistyö toimi. Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat osallistuivat sammutustoimintaan useissa metsä- ja turvetuotantoaluepaloissa, Lapissa myös metsähallitus Ilma-alusten ja lentosammutuspäälliköiden käyttö ja toiminta on kehittynyt. Lisäksi sammutustoimintaa avusti mittava joukko ulkopuolisia tahoja kuten turvetuottajia, kaivinkoneyrittäjiä, metsäkoneyrittäjiä, kuorma-autoilijoita.

Kehitettävää kuitenkin löytyi vielä. Riskinarviointia pitää parantaa kuivuuden ja kovien tuulien (> 8 m/s) aikana sekä toimintaa rajoittaa ja vartiointia tehostaa etäällä asutuksesta työskenneltäessä. Pelastustoiminnan etupainotteisuutta pitää niin ikään lisätä erityisesti turvetuotantoaluepaloissa. Lisäksi erityisesti uudet työntekijät ja pelastuslaitoksen pelastustoiminnan johtajat tulee kouluttaa asianmukaisesti. Iso turvetuotantoaluepalo osuu todella harvoin päivystävän palomestarin (P30) kohdalle.